Hyvä juttu mittarista! Ostin itsekin tuon 308n vanhemman version käytettynä Valaisija-miitin innoittamana. Testailu on jäänyt vielä tosi vähälle. Miten käytät tuota "silmän" edessä olevaa valkoista kupua? Tarkoitan siis että sen voi näissä strobisti-hommissa antaa olla koko ajan sensorin edessä?
Valotusmittari? Mitä varten? | 8.4.2009
Viime aikoina on tullut käytettyä valotusmittaria enemmän kuin koskaan. Ehkäpä syynä on kyllästyminen arvailuun ja histogrammin analysointiin tai sitten ehkäpä se, että olen aiheesta lukenut sen verran että valotusmittarin käyttö tuntuisi järkevältä. Seuraavassa yritän parhaani mukaan hiukan valottaa miksi itse tykkään käyttää valotusmittaria enkä suinkaan lietsoa uutta väittelyä kumpi on parempi; valotusmittari vs histogrammi.
Otetaan esimerkiksi studiokuvaus jossa päävalona käytän valkoista heijastettavaa sateenvarjoa ja toista valoa joka tulee mallin toiselta puolelta takaa hiusvalona. Valotusmittaria käytän kahdessa eri skenaariossa:
1. Haluan määritellä kameran aukon, suljinajan ja ISO arvon ja valaista malli näiden mukaan.
tai
2. Haluan määritellä salaman tehot ja asettaa kameran asetukset niiden mukaan
Ensimmäisessä skenaariossa haluan käyttää kamerassani 1/60s suljinaikaa saadaakseni tarpeeksi vallitsevaa valoa mukaan ja f/4 aukkoa hallitakseni tarpeeksi syväterävyyttä. Kameraan asetan ISO arvoksi 400. Koska tiedän mistä haluan lähteä liikkeelle on minun nyt helppo säätää salamat erikseen käyttämällä valotusmittaria.
Tule pelaamaan Rakebackia, nyt sinulla on loistava mahdollisuus saada jotkin rakesta takaisin. Rakebrain on paras rakeback -palvelu markkinoilla ja oma tukihenkilöstö.
Otan kamerarepustani kelvon halpismittarin mallia Sekonic L-308s, asetan mittariin ISO arvoksi 400 sekä suljinajaksi 1/60 sekuntia. Laitan mittarin siihen kohtaan jossa mallin kasvot tulevat olemaan osoittaen valkoisen kuvun kohti pääsalamaa ja laukaisen sen painamalla radiolähettimen TEST-nappulaa jolloin salama laukeaa. Saan salamasta tulevan välähdyksen arvon joka näyttää aukkoa f/8. Nyt tiedän vähentää salaman tehoa yhden aukon verran ja kokeilen salaman valotusta uudestaan. Tällä kertaa mittari näyttää samoilla asetuksilla aukkoa f/4 joten valotus on juuri siinä missä haluankin sen olevan.
Seuraavaksi mitataan hiusvalon arvoa. Se tehdään juuri samalla tavalla kunnes päästään haluttuun salaman tehoon. Salaman tehohan rippuu paljon siitä minkälaista effektiä haetaan. Jos halutaan hiukan korostaa hiuksia, voidaan hakea arvoa f/2.8 tai jos halutaan valoeffekti niin arvoksi voi asettaa f/5.6 aukon. Mittarin valkoinen kupu osoitetaan hiusvaloon, ei kohti kameraa (tästä lisää hetken päästä) ja loput tehdään kuten kirjoitin yllä.
Toisessa yllä mainitussa skenaariossa erona on se, että syystä tai toisesta halutaan pitäytyä salaman tehoissa jotka liikkuu esimerkiksi arvoissa 1/1 tai 1/2 ja halutaan asettaa kameran asetuksen näiden salamatehojen mukaan. Tällaiset tapaukset voivat olla esimerkiksi aurinko vastavalona tai muu syy joka vaatii juuri tietyn salamatehon käytön.
Tässä tapauksessa asia tehdään juuri toisin päin kuin ensimmäisessä skenaariossa. Ensiksi päätetään mitä suljinaikaa käytetään (jonka saa mittaamalla pelkän vallitsevan valon) ja asetetaan se valotusmittariin. Otetaan lukema pääsalamasta ja mittari näyttää kätettävän aukon lukeman tällä suljinajalla sekä ISO arvolla.
Valotusmittaria voi siis käyttää kahden salaman suhteiden mittaamiseen, sillä sitähän ei saa kameran histogrammista. Eli jos haluat saada hiusvalon yhden aukon verran suuremmaksi kuin päävalo, saan sen parhaiten mittaamalla niiden aukkoarvot tietyillä asetuksilla.
Se, että onko nopeampaa ja kätevämpää tehdä nämä asiat mittarilla tai kameran histogrammilla on makuasia. Kummassakin on enemmän tai vähemmän kokemuskysymys. Kummassakin, ainakin alussa, joutuu kokeilemaan valotusta ja sen jälkeen säätämään jotta saadaan valot haluttuun kuosiin.
Palataan nyt aikaisemmin mainittuun asiaan eli siihen, mihin suuntaan valotusmittari suunnataan kun otetaan lukema. Monessa lähteessä sanotaan että aina kameraan päin ja toisissa taas että kohti mitattavaa valoa. Otetaan esimerkki sellaisesta tapauksesta jossa päävalo tulee kameran vasemmalta arvolla f/8 ja täytevalo kameran oikealta arvolla f/4. Jos menen valotusmittarkin kanssa ja otan lukeman suoraan kameran suunnalta saadaan valotusarvoksi jotakuinkin f/5.6. Ongelmana tässä on se, että päävalo ei valotu oikein vaan on hiukan ylivalottunut. Jos siis suuntaan mittarin kohti päävaloa ja otan lukeman siitä, valottuu sen salaman valo oikein mallin kasvoissa ja täytevalo toimii täytevalona juuri haluamallani teholla. Näin sen itse teen hyvin tuloksin mutta jos teillä lukijoilla on eri kokemuksia asiasta niin olisi kiva kuulla.
Lopuksi vielä hieno video valotusmittarin käytöstä:
Viime aikoina on tullut käytettyä valotusmittaria enemmän kuin koskaan. Ehkäpä syynä on kyllästyminen arvailuun ja histogrammin analysointiin tai sitten ehkäpä se, että olen aiheesta lukenut sen verran että valotusmittarin käyttö tuntuisi järkevältä. Seuraavassa yritän parhaani mukaan hiukan valottaa miksi itse tykkään käyttää valotusmittaria enkä suinkaan lietsoa uutta väittelyä kumpi on parempi; valotusmittari vs histogrammi.