gerbiilit salama heijastus lightsphere lisälaite e-kirja häävalokuvaus syväys green screen chroma ryhmäkuvaus hääkuvaus valotusmittari studio sekonic potretit muotokuvat muistiinpanot tristar tasovalo valokuvaus
Mustan taustan värjäys salaman värikalvoilla, osa 2
18.8.2010  |   Lisää kommentti   |   Lue kommentit (4)  |  Permalink
Niinhän siinä taas kävi, että monet lukijastani ovat pyytäneet hiukan tarkempaa selitystä siitä miten tuon mustan taustan värittäminen onnistuu. Valitettavasti viime artikkelin malli ei ollut oikein innoissaan silloisen kuvaussession piiloideasta toteuttaa tutoriaali, joten palkkasin tällä kertaa mallin joka istuu paikallaan flirttaamatta kuvaajalle ja kauemmin kuin sen viisi minuuttia.

Kuten sanoin aikaisemmin, aloitan yleensä pääsalamalla asettamalla salamaan 1/4 teho. Tässä kuvauksessa salama oli lähellä mallia ja sateenvarjona läpiammuttavaa tyyppiä. Valotusmittarilla sain arvoiksi ISO 320, 1/250s, f/13. Suljinaika sen vuoksi maksimissaan, koska halusin tappaa kaiken vallitsevan valon asunnostani, jonka ikkunoissa on vain valoverhoa.



Olen käyttänyt Sekonic L-308S valotusmittaria jo parisen vuotta ja olen siihen tyytyväinen. Sillä voi tehdä kaikki perusjutut mitä tällainen kuvaaja haluaa ja mittaa sekä heijastavan että vallitsevan valon. Kyseinen valotusmittari on halvin digitaalinen mittari, mutta on olemassa myös puolimanuaalisia joissa sinun pitää saada aukon arvo katsomalla jotain taulukkoa itse laitteessa.

Sen jälkeen kun mallin valotus on kohdallaan, peitetään mallin naama ilmastointiteipillä korjatun harmaakortin avulla. Ei sen takia että kuvaaja ei jaksa katsoa mallia vaan koska tämä on minun referenssikuva valkotasapainon korjaamiseen myöhemmin Lightroomissa lopuille kuville.



Alla setup kuva kyseisestä kuvauksesta tässä vaiheessa. Vielä on jäljellä taustavalo ja värikalvoilla säätäminen, mutta näistä lisää aivan kohta.



Sitten lisätään vielä yhtälöön taustavalo. Tässä salama jalustalla niin, että kamerasta nähtynä se on mallin takana piilossa. Pyrin yleensä saamaan välähdyspään suurinpiirtein korvien korkeudelle. Strobisti David Hobbyn DVD:ltä olen oppinut tämän tempun jossa salamaan kiinnitetään Stofen Omni-Bounce valohajoitin. Näin valo leviää tasaisemmin taustalla eikä ole niin spottimainen. Alla olevassa kuvassa salama on noin 30cm taustasta 1/2 teholla.



Kun taustavalo luo yllä olevan kuvan tapaisen hehkun mallin taakse, tuo se mallia enemmän esille mustasta taustasta ja antaa muotokuvalle lisää potkua.



Mikäli halutaan värittää taustan jollain tietyllä värillä, käytetään siihen salamakuvaukseen tarkoitetuilla Special Effects -värikalvoilla. Täytyy kumminkin muistaa, että nämä värikalvot heikentävät tehoa noin aukon verran, joten tätä hukkaa voidaan kompensoida kahdella tavalla:

1. Nostamalla taustasalaman tehoa tai

2. Alentamalla päävalon tehoa ja avaamalla kamerassa aukkoa

Jälkimmäinen tapa on ehkä parempi sellaisissa tapauksissa joissa taustavalo on kaukana kuvauspaikasta tai vaikeasti säädettävissä.

Kalvon kiinnittäminen salamaan on helppoa. Ensiksi sujautat sellaisen välähdynpään päälle ja ylimenevä osuus salaman sivuille kuten alla olevassa kuvassa.



Sen jälkeen vain Stofen kuppi päälle ja kalvo pysyy hienosti salamassa kiinni.



Myöskin Stofen itse muuttuu kalvon väriseksi salaman välähtäessä, joten kaikki mihin salaman valo koskee on myös värjätty kyseisellä värillä. Kannattaa siis muistaa taustavalon leviäminen mallin hiuksiin ja olkapäille.



Jos vaihdetaan väriä niin rutiini on sama ja suljinaikaa pitää ehkä säätää, sillä eri värit ja kalvotyypit heikentävät salamavaloa eri tavalla. Mutta pienen säädön jälkeen kuvalla on eri fiilis kuin aikasemmassa. Ainoa mikä muuttui on taustavalon väri.



Ja tässä vielä setup kuva kokonaisuudesta. Studio rakennettu siis asuntomme eteiseen jossa pieni tila mutta niin on pieni itse mallikin.


Mustan taustan värjäys salaman värikalvoilla
15.8.2010  |   Lisää kommentti   |   Ei kommentteja  |  Permalink
Tässä on välillä tullut hankittua vaikka mitä taustakankaita mutta loppujen lopuksi kaikista parhaimmat mitä on tullut vastaan ovat kuviollinen harmaan värinen tausta jota varmasti olette nähneet kuvissani sekä valko/musta kokoontaitettava taustakangas tyyliä Helios. Kyseisen taustakankaan saa digitarvike.fi kaupasta, josta olen hankkinut monen monta erilaista muotokuvaukseen liittyviä tavaroita. Suosittelen putiikkia muutenkin erinomaisen asiakaspalvelun ja mainion studiokuvaukseen liittyvän tuotevalikoiman vuoksi.

Helios mustavalkoinen kokoontaitettava tausta

Musta kangas, vaikka se kuulostaakin hassulta, on todella hyvä väri mikäli on tarvetta saada valkoinen tai tietyn värinen hehku mallin taakse. Homma toimii parhaiten niin, että salaman päälle laittaa Stofenin valonhajoitin ja osoittaa salama kohti taustaa noin metri taustakankaasta ja mallin takana jolloin jalusta ja salama ei tule valokuvaan.



Sitten vaan haetaan se paras teho, mitä heikompi sitä pienempi säde mallin takana. Sitten kun löydetään se sopiva teho (itse yleensä aloitan 1/4 teholla) ja asetetaan malli istumaan salaman ja kameran eteen ilman päävaloa, tulee alla olevan tuloksen tapainen jälki. Tästä näkee miten tausta valaistuu salamasta.



Sitten vaan valaistaan malli halutulla tavalla ja muotokuva on valmis.



Seuraavaksi tuleekin sitten taustan värin muokkaus. Parhaiten ja ehkä helpoiten se onnistuu edelleen käyttämällä samaa mustaa taustakangasta, mutta tällä kertaa asetetaan taustasalaman ja Stofenin väliin värikalvo. Värejä voi sekoittaa keskenään saadaakseen mielenkiintoisia värikombinaatioita tai käyttää joitain perusvärejä.

Pieni varoituksen sana. Mikäli käytät värikalvoja, kannattaa malli asettaa tapeeksi kauas taustakankaasta. Olohuoneessamme ei ole paljon tilaa joten etäisyys taustasta ei tässä tapauksessa ollut tarpeeksi. Seurauksena hiukset voivat värjääntyä, etenkin ollessa vaaleat kuten alla näkyy.


DIY gobo, snoot ja grid snoot
18.4.2010  |   Lisää kommentti   |   Lue kommentit (2)  |  Permalink
Kylmä ja tuulinen päivä, lapset katsoo telkkaria ja itsellä vapaata aikaa. Mikä sen parempaa kuin omien salamavalomuokkaimien askartelu keittiössä?

Kävin pikaisesti lukaisemassa erinäisiä DIY sivustoja, mutta totesin loppujen lopuksi että on paljon kivempaa kun käyttää omia aivosoluja ja askartelee juuri sellaiset vempaimet mistä itse tykkää. Ei tämä kumminkaan mitä astrofysiikkaa ole.



Materiaalit olivat yksinkertaisia:

- yksi Lidlin mikropopkornin laatikko
- sähköteippiä
- maalarinteippiä
- viisi mustaa pilliä ala Ikea
- muutama lisäpala pahvia

Aloitin askartelun grid snootista. Leikkasin EX430 salamaan sopivan kehikon ja Lidlin popcorn laatikon reunat sopivat yllättäen hyvin tähän tarkoitukseen, ei tarvinnut paljon taitella omia kulmakohtia. Mustat pillit leikkasin noin 3cm pituisiksi paloiksi niin, että yhdelle kerrokselle meni 9 kpl näitä pätkittyjä paloja. Laitoin ne riviin tasaisesti ja kiinnitin ne toisiinsa maalarinteipillä kuten alla olevassa kuvassa. Liimaamalla ne kehikkoon veisi aikaa ja mun hermot ei sellaiseen nysväämiseen riitä.



Kun kaikki viisi kerrosta oli pinottu päällekkäin, teippasin kaikki pillikerrokset muutaman kerran ympäri maalarinteipillä.



Tämän jälkeen oli enää jäljellä pillien kiinnitys itse kehikkoon. Ratkaisin asian niin, että tein teipin palasista kaksipuolisen teipin. Kun sain kehikon pillien ympäri, vahvistin sitä vielä sähköteipillä. Joihinkin kulmiin jäi hiukan väljää mutta se ei haittaa.



Alla vielä kuva millaista jälkeä grid snoot tuottaa. Koska sisäosa on jaettu ympyrän muotoisilla pilleillä, seinälle muodostuu ympyrän muotoinen valokeila. Mikäli grid snoot olisi rakennettu muovipaloista joissa neliskanttisia reikiä, olisi seinälle muodostunut neliskanttinen valokeila.



Seuraavaksi rakensin snootin joka oli paljon helpompi projekti kuin grid snoot. Tähän olin saanut kehikon Lidlin popcorn paketista. Kun oli leikannut kehistoa sellaisen, että sen saa napakasti kiinni salamaan, teippasin sen ympräi sähköteipiä vaihvistamaan sitä. Tämän jälkeen laukussa se voi olla litistettynä kasaan ja käyttöä varten sitä voi muokata haluamakseen. Tämän snootin pituus oli 15cm.



Valo kulkee snootin kautta suht suoraan, mutta levittää valoa hiukan yli snootin reunojen kuten alla olevan kuvan perusteella näkee.



Tämä snoot tuottaa hiukan laajempaa valoa kohteeseen kun taas grid snootilla saa keskitetympää valoa aikaiseksi.



En ole vielä kokeillut näitä muotokuvaukseen kotona tai muualla mutta nyt kun kerran oli aikaa väsätä tällaiset niin en voinut vastustaa itseäni. Laitan juttua sitten kun ehdin kuvata muotokuvia ja valaista taustaa tai mallia näillä.

Rakensin myös Gobon joka on pelkkä neliskanttinen pahvipalanen joka blokkaa valoa menemästä tiettyyn suuntaan salamasta. Jokainen osaa kumminkin leikata neliskanttisen pahvipaperin joten en ala tämän enempää gobosta kertomaan.


Onni on omistaa kevyt jalusta...
14.4.2010  |   Lisää kommentti   |   Ei kommentteja  |  Permalink
Välillä sitä vaan ei jaksa kantaa tukevia ja painavia jalustoja ja isoja sateenvarjoja kaiken muun lisäksi. Välillä tuntuu että 30D akkukahvan kanssa on jo vähän liikaa spontaanista kuvausta varten. Mikä sen parempaa kuin kevyen jalustan hankkiminen jonka päähän tuikataan salama. Varsinkin lasten kanssa sitä tulee tehtyä usein niin, että kiireessä asetetaan jalusta sopivaan kohtaan ja sopivalle etäisyydelle kohteesta ja otetaan kuvia lasten touhuista. Tietenkin jalustaa pitää siirtää paikasta toiseen aina välillä, mutta keveutensä ansiosta se ei ole kovinkaan hankalaa. Tarkoituksena tänään oli saada nuoremmasta tyttärestäni hiukan parempia kuvia kuin normi pokkarilaatua mutta en myöskään halunnut asentaa sateenvarjoja tai tasovaloja jalustaan... naapurit muutenkin jo katselee huvittuneena puuhiani.



Minulla on kaksi jalustaa. Yksi on tukevampi, painavempi ja paremman laatuinen kuin toinen, joka on tosi kevyt, hiukan matalampi mutta toisaalta paljon kannettavampi. En ymmärrä miksi olen tähän asti ottanut tuon painavemman mukaan näihin lapsikuvauksiin. Toisaalta kevyempi ei pysy millään pystyssä mikäli siihen kiinnittää sateenvarjon ja sattuu olemaan hiukankin tuulinen sää.

Tänään illalla oli kaunis aurinko ja senpä vuoksi asetin suljinajaksi 1/250 ja tausta valottui oikein aukolla f/7.1 joten salaman tehoksi laitoin sen mikä valotti kohteen parhaiten.

Välillä salama oli 1/2 teholla, välillä 1/4. Kaikki riippui siitä missä kohdassa pidin salamaa ja kuinka kaukana kohteesta. Salaman valotusta säädin sitten salaman etäisyydellä.

Välillä valotin niin, että tausta oli alivalottunut. Tällöin sain salamavalotuksen esille paremmin tuoden kuvaan kolmiulotteisuutta.



Vaikka suurimmaksi osaksi Adele halusikin piirtää tai vaan leikkiä hassua tyttöä, pyysi hän pariin otteeseen minua ottamaan muotokuvan. Tokihan siihen piti suosta ja näinpä syntyi kuvaussession paras kuva...



Idea kevyeen jalustan käyttöön tuli valokuvaajalta nimeltä Brent Williamson Uudesta Seelannista. Hän kuvaa myöskin lapsiaan paljaalla salamalla jalustan päässä.

Katso hänen Flickr kuvat joissa hän käyttää tätä tekniikkaa!

Katso tämäniltaisen kuvauksen loput kuvat


Miten saada kuviin oikea valkotasapaino?
12.4.2010  |   Lisää kommentti   |   Lue kommentit (4)  |  Permalink
Vuosien varrella olen oppinut sen, että aina ei voi luottaa mahdollisuuteen korjata valkotasapainoa jälkikäteen Photoshopissa tai Lightroomissa. Syy tähän on se, että kuvasta ei välttämättä löydy mitään neutraalin harmaata kohtaa tai jos löytyy jotain sinne päin niin se on juuri sitä: jotain sinne päin. Soppa syntyy lisäksi mikäli näyttö ei ole kalibroitu ja sitten ihmetellään kun kavereiden luona ihon väri ei ole luonnollinen vaan sinertävä tai oranssi... olihan se omalla näytöllä luonnollisen värinen.

Tämän vuoksi viime aikoina aina kun kuvaan jotain vakavammalla otteella kuten muotokuvia lapsistani, olen ottanut käytännöksi käyttää aina valkotasapainoon tarkoitettua taulua jonka pidän kamerarepussani. Käyttö on helppoa:

1. Kuvataan RAW muodossa, JPG muotoisia kuvia on vaikea enää säätää kunnolla.

2. Ennen varsinaista kuvausta kun salamat, aukot ja suljinajat on säädetty, pyydetään mallia pitämään vempainta edessään ja otetaan kuva.

3. Kuvataan varsinaiset muotokuvat antaumuksella.

4. Avataan kaikki kuvat kuvankäsittelyohjelmalla, tässä tapauksessa Lightroom.

5. Käsitellään ensiksi kuvaa joka oli meidän referenssikuva kohdassa 2. Otetaan valkotasapainopipetillä (paina W) arvo jostain kohtaa harmaakortin harmaata kohtaa. Huomaat kuinka ihon värit suorastaan puhkeavat kukkaan.

6. Kopioit tämän jälkeen tämän referenssikuvat värilämmön arvon (Ctrl+C ja sen jälkeen ruksi kohta White Balance) leikepöydälle ja siirrät arvoon kaikkiin muihin saman setin kuviin.

Huomioi, että kun päivä etenee tai otatte kuvia jossain toisessa paikassa, pitää ottaa uusi referenssikuva. Tämä sen takia, koska vallitseva valo muuttuu ajan ja paikan myötä ja silloin pitää saada uusi lukema siitä mikä oikeasti on keskiharmaa.

Alla vielä esimerkkikuvat tyttärestäni. Vasemmalla puolella kuva on suoraan kamerasta importattu RAW muodossa Lightroomiin. Oikealla puolella on yllä olevien ohjeiden mukaan korjattu valkotasapaino. Vasen kuva voisi näyttää hyvältä mikäli et näkisi värikorjattua kuvaa, mutta vierekkäin huomaa, että alkuperäisessä kuvassa on sinertävä värimaailma.

Raw white balance Corrected white balance





























Näitä harmaakortteja löytyy eBaystä halvalla, kokeile hakua vaikkapa hakusanalla Ezybalance.


      » Vanhemmat kirjoitukset